"Marskin soiva perintö" otsikolla Seura 44/2012
Käsiini osui artikkeli Seura lehdestä. En yleensä lue koko lehteä, mutta jostain syystä selaisin lehteä, koska se oli ilmaantunut kotini keittiön pöydälle.
Silmiini kiinnittyi juttu/artikkeli Marskin soivasta perinnöstä ja tarinasta soitinrakentaja Kari Niemisestä. Kun Hietaniemen hautuumaalta oli kaadettu syreenejä, niin ne päätyivät soitinrakentajalle, ja juuri Marsalkka Mannerheimin haudalta kaadetusta syreenistä hän oli valmistanut kitaran "Marskin kuusikielinen". Tosin kitarassa oli myös muitakin puulajeja kuten vaahteraa ja haapaa Itä-Suomesta, visakoivua Itä-Suomesta, Vuoristojalavaa Helsingistä, kuusta Pohjois-Suomesta ja jopa hirven sääriluuta Pohjois-Suomesta. Meillä juuri oli puuteknologian tentti ja kun luin tenttiin eri puulajeista, niin mieleeni muistui tämän kitaran tarina. Kuinka paljon meillä Suomessa on hienoja ja kauniita puulajeja, joita voisimme hyödyntää juuri niinkuin Kari Nieminen. Tämä esimerkki tuo erityisesti mieleen käsityön merkitykset, ja joista Marla-Leena Rönkkö on väitellyt 2011.Opettajakoulutuksen opiskelijoiden käsityölle antamat merkitykset ja niiden huomioon ottaminen käsityön opetuksessa.Marjaleena Rönkkö on väitöskirjassaan selvittänyt millaisia merkityksiä käsityöntekijä antaa käsityölle käsityöprosessin aikana. Käsityöntekijöiden käsityöprosesseissa korostuvat käsityöprosessin ja sen lopputuloksena valmistuneen käsityötuotteen henkilökohtaisuus. Rönkön tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että käsityöntekijät voidaan jakaa neljään orientaatioryhmää käsityöprosessin aikana annettujen merkitysten perusteella: käsityötuote, -käsityötaito, -käsityöperinne- ja käsityöilmaisuorientoituneisiin. Käsityötuoteorientoituneet aloittavat käsityöprosessin päättämällä minkä käsityötuotteen he valmistavat. Käsityötaito-orientoituneet motivaatio syntyy oman taidon kehittämisestä ja näyttämisestä. Käsityöperinneorientoituneet löytävät motivaationsa käsityöperinteen vaalimisesta. Käsityöilmaisuorientoituneet suhtautuvat elämyksellisesti käsityön tekemiseen, jolloin prosessi perustuu tekijän kokemuksiin, muistojen vaalimiseen, tunteiden ilmaisemiseen ja identiteetin vaalimiseen. Motivaatio syntyy itseilmauksellisuuden kautta.
Voisiko siis tätä Kari Niemisen kitaran merkitystä hyödyntää opetuksessa?
