torstai 1. marraskuuta 2012


Perustelut TEKNISTÄTYÖTÄ OPPIMASSA blogin ylläpitoon

Olen käsityötieteen (tekstiili) opiskelija ja sivuaineenani on käsityökasvatus (tekninen). Meillä Savonlinnassa on mahdollisuus opiskella 60 op käsityökasvatusta, joka sisältää perusopinnot 25 op + aineopinnot 35 op.
Kuulun niihin etuoikeutettuihin, jotka ovat päässeet teknisentyön sivuaineryhmään. Rakastan käsityötä.
Tutkin käsityötieteen kandidaatin tutkintoon liittyvässä tutkielmassa miten koulukäsityönblogi tukee käsityönoppimista. Ja jatkan samasta aiheesta pro gradu työhön, jossa pureudutaan syvemmin koulukäsityöblogin merkitykseen.
---------------------------------------------------------------------------------------

Tiivistelmä kandityöstäni:

Sosiaalisen median hyödyntäminen oppimisessa on ajankohtaista, koska oppilaamme ovat tottuneita sosiaalisen median käyttäjiä. Tutkielma selvittää, miten koulun käsityöblogi tukee oppilaan käsityön oppimista? Toinen tutkimuskysymys tarkastelee sitä, mitä blogin ylläpito vaatii opettajalta. Taustateoria on Huovilan ja Raution (2007) jäsentämä käsityön opetuksen nelikenttä, joka perustuu OPSissa (2004) esitettyihin käsityön tavoitteisiin. Teoriapohjana on lisäksi Kietzmanin, Hermkensin ja McCarthyn (2011, 243) määritelmä sosiaalisen median toiminnallisista osatekijöistä: läsnäolosta, jakamisesta, suhteista, keskustelusta, identiteetistä, maineesta ja ryhmästä. Tutkimusmenetelmänä on ollut e-kysely, joka sisälsi yhdeksän kysymystä. Kysely tavoitti yhdeksän blogia ylläpitävää peruskoulun käsityönopettajaa ympäri Suomea. Kerätty aineisto on analysoitu sisällön erittelyn avulla, joka peilautuu teoriataustaan.
Tutkielma antaa pienestä otoksestaan huolimatta vastauksen tutkimuskysymykseen: ”Miten koulun käsityöblogi tukee käsityön oppimista?” Vastauksissa näkyi selkeä painotus blogin hyödyllisyydestä Huovilan ja Raution (2007) käsityön nelikentän mukaan kasvamisen taitojen alueella, toiseksi näkyi merkittävä painotus tietojen ja taitojen lohkossa sekä suunnittelun taitojen tukemisessa ja vähiten työskentelyn taitojen alueella.
Kasvamisen taidot näkyivät opettajien vastauksissa mm. oppilaan materiaalin, tuotteen ja työn arvostamisessa, ajattelun taitojen kehittymisessä, itsetunnon, vastuuntunnon ja kriittisyyden kasvamisessa ja työnilon kokemisessa. Kokonaisen käsityön suunnittelun tukena blogia hyödynnettiin ideoinnissa ja aikaisempien oppilaiden töiden esittelyssä. Käsityön tietojen ja taitojen tukeminen näkyi blogin hyödyllisyytenä oppimateriaalien jakopaikkana, muistin tukena mielenkiintoisista jutuista ”kässämaailmasta” ja ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavana sekä tehtävänannon tallennuspaikkana. Myös neljäs osa-alue käsityön nelikentästä eli työskentelyn taidot näkyivät mm. oppilaan itsearviointina.
Toinen tutkimuskysymykseni liittyi opettajan työnkuvaan: ”Mitä blogin ylläpito vaatii opettajalta?” Vastauksista tuli esiin, että opettajat olivat hyvin kiinnostuneita tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa, ja he käyttivät blogin ylläpitoon aikaa 15 minuutista useisiin tunteihin viikossa. Ylläpito koettiin myös opettajan työtä kuormittavana. Blogit oli perustettu 2009¬2012, mikä kertoo blogien ajankohtaisuudesta käsityön oppimisen tukemisessa. Myös käsityöblogien julkaisuun liittyvät tekijänoikeudelliset seikat oli otettu asianmukaisesti huomioon. Oppilaat kokivat omien töiden esittelyn julkisessa blogissa hyvin positiivisesti. Sosiaalisen median näkökulmasta blogin hyöty käsityön oppimisessa näkyi jakamisen, maineen ja läsnäolon sekä ryhmien alueella. Vastauksissa blogin hyödyllisyys näkyi ymmärryksenä, että palvelussa on muitakin käyttäjiä. Maineen alue näkyi vastauksissa mm. käsityön ja käsityöaineen arvostuksena ja profiilin korotuksena. Blogia hyödynnettiin ennen kaikkea jakamisen paikkoina mm. oppilastöiden verkkonäyttelyinä, oppimateriaalin ja tehtävienantojen jakopaikkoina ja ideapankkina opettajille. Ryhmien muodostumista esiintyi esim. koulun ja kodin välillä sekä eri-ikäisten oppilasryhmien kesken.
Sosiaalisessa mediassa on pohjimmiltaan kyse tarpeestamme kohdata muita ihmisiä, saada mukavia elämyksiä, tietää mitä ympäristössämme tapahtuu, kokea itsemme hyväksytyksi, tulla kuulluksi ja nähdyksi. Myös käsityökasvatuksen perimmäisenä tarkoituksena on saada tekemisen tuottamaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia sekä itsenäisen toiminnan malleja koko elämän ajaksi. Parhaimmillaan opetus elää ajassa ja auttaa käsityön tekijää ymmärtämään aikaansa ja sitoutumaan yhteisöönsä (Huovila, Hintsa & Säilä 2009).

-----------------------------------------------------------------------------------


Tietotekniikan hyödyntäminen käsityössä kiehtoo minua, koska elämme tieto- ja viestintätekniikan aikakautta ja meitä ympäröi läppärit, kännykät ja ipadit. TVT kiinnostaa nuoria, siis heitä, joiden kanssa tulen tekemään tulevaisuudessa töitä, niin miksi en hyödyntäisi näitä laitteita ja verkon mahdollisuuuksia myös käsityönopetuksessa. Olen hieman kokeillut ipadin käyttöä ja yksi ajatus olikin hyödyntää ipadia tämän blogin päivittämiseksi. Halusin kokeilla kuinka voisin portfoliotyöskentelyä tehdä ipadilla ja siten, että kuvaan ja samalla kirjoitan ajataukseni ja lähetän sen verkon kautta blogiin, mahdollisimman reaaliaikaisesti. Ja tämä kokeilu palvelisi minua siten, että voisin kokeilla sen hyödyntämistä myös oppilaiden kanssa. Kuitenkin on käynyt niin, että raportointi on niin hektistä etten ole voinut aina suoraan kirjoittaa esimerkiksi takoessa puukkoa, on ihan mahdoton välillä kuvata ipadilla ja olla samalla kirjoittamassa. Myös kuvaaminen tuntui hankalalta kun tein esimerkiksi ruohonleikkurin huoltoraporttia. Minusta tuntui aina, että kohta tabletti on ihan ruohonleikkurin öljyssä ja rasvassa, ja varsinkin kun yritin yhdellä kädellä kuvata niin eihän se onnistunut mitenkään.
Tämä kokeilu loppui lyhyeen, mutta toisenlaiseen työskentelyyn ipad toimii varmasti erinomaisesti kuten koulublogin päivittämiseen, joka ei ole ehkä niin yksityiskohtainen kuin tämä oppimisportfolio ja se, että blogin päivittämiseen on varattu jo etukäteen jaksosuunnitelmassa tarpeeksi aikaa.

Tämä blogi on minulle oppijana tärkeä, koska jäsennän oppimaani kirjoittamisen ja kuvaamisen kautta. En vielä osaa sanoa mitä osa-aluetta tämä blogi Huovilan& Raution (2007) nelikentässä parhaiten tukee, koska olen itse vasta oppimisen alkumetreillä. Myöskin siihen vaikuttaa, kuinka syvällisesti ja yksityiskohtaisesti pystyn ja kykenen tätä blogi kirjoittamaan. Syntyykö vuorovaikutusta, löytääkö joku tämän blogin ja kiinnostuu ja lähettää kommenttia, eli syntyykö keskustelua ja kuinka se minua voisikaan tukea oppimaan uusia asioita. Etsiminen, yllättyminen ja jännitys voisikin kuvata parhaiten omia tuntemuksia uuden oppimisen alkumetreillä. Se feelis ja flow, joka syntyy kun oppiii uusia asioita ja kun työ myöhemmin sujuu edeten kuin tanssi ovat niitä hetkiä, jotka motivoivat itseäni eteenpäin. En voisi kuvitella elämää, jossa ei olisi näitä hetkiä. Haluni oppia uusia asioita on vienyt elämääni eteenpäin monien kurssien ja koulujen kautta. Tein viimevuonna kangaspuut perusopinnoissa, en todellakaan muistaisi kaikkia niitä hetkiä ja tuntemuksia ja kokemuksia joita niitä tehdessä koin jos en olisi kirjoittanut siitäkin työstä portfoliota.

...................................................................................................................................................................

Tänään vahdoin tämän blogin nimen, koska teknistä käsityötä ei siis ole enää olemassa vaan nimi on tekninentyö. Sivuaineenani on siis käsityökasvatus ja pääaineeni on käsityötiede. Käsityökasvatus pitää sisällään mm. teknistätyötä ja käsityötiede tekstiilityötä. Silloin ennen vanhaan kun olin nuori niin minulla oli puukäsityötä ja rättikässää, joten kaukana ollaan niistä ajoista. Käsitteet ovat tärkeitä!

...................................................................................................................................................................

Tämä blogi on  minun käsityöprosessin kuvaus.
Blogi on ollut syksystä asti ja kukaan ei ole kommentoinut ainuttakaan kirjoitustani. Vuorovaikutusta ei ole syntynyt. En ole pahoillani siitä, vaan kyse on enemmänkin toimintakulttuurista. Pyysin teknisentyön opettajaa veljeäni kommentoimaan, mutta ei mitään kommenttia ole tullut. Tutkin progradu tutkielmassani koulujen  käsityöblogeja ja niissä on myös samoja piirteitä, ei kommentteja. Kuinka voisimmekaan tukea oppilasta käsityöprosessissa antamalla vinkkejä tai ohjeita tai kannustusta myös blogin kautta. Olisi helppoa kysyä mielipidettä laajaltakin yleisöltä tai hyviä vinkkejä ongelmatilanteessa ja jakaa käsityöiloa myös näin verkon kautta, joka on yhä enemmän nuorten kiinnostuksen kohde.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tänään pystytimme 13.5.2013 koko vuoden tehdyistä töistä näyttelyn yliopistolle 25 op opiskelijoiden kanssa. Osaaminen on huippuluokkaa.  Kannattaa tulla katsomaan!
On mahtavaa saada olla täällä opiskelemassa, kiitos mahtavat opettajat!